Matka lapsuusmaisemiin

Eiliseen valuivat nuoruusvuodet

elämä luisuu iltaanpäin. 

Unohtuneet silloiset huolet

kullalla silatut jälkeenpäin

Muistissa aurinko helotti aina,

miksi kesät ovat muuttuneet niin,

miksi alkuaikojen lyhyt laina

vei äkkiä iltoihin syksyisiin.

Pistäydyin takaisin kehtoni mäille,

olivatpa ne madaltuneet,

hullusti käynyt porraspäille

kivijalka ja muuri rapautuneet.

Uhrasin muutaman kyynelen niille,

ajan lyhyydelle ja raiskiolle.

Vaan mielestä karisi vuotten kiille

olin altis luonnon suosiolle.

Apilanpalloset, kissankellot

olivat jääneet ennalleen,

saventuoksuiset viljapellot

huuto kuvin , ojat rentukoineen.

Aistin tuulen leppeän silityksen,

kiven karhean käteni alla,

kuulin linnun iloisen liverryksen

näin siiven kaaren korkealla.

 

- Akka Varis -

From Varissuo to Ilpoinen

When I came to Finland, first I lived in Varissuo and its a nice place.

I have friends here and when I have time I come to Yhdessä-yhdistys in Varisssuo.

Lately I changed my home to Ilpoinen its a beautiful place and a very quiet area. My house is surrounded by dense trees.

But I hope to go back to Varissuo. I feel its my second home after Syria. 

Se aika vuodesta

- Tiia

Halki elämän

Laulaja astui varjoista hyräillen keinuvaa säveltä

se sousi kuin kehto rakkauden kehässä,

tai laineitten liekoma vasu vedestä taittuvien valonsäteitten seassa.

Pieni elämä uinui kotelossaan,

päällimmäinenkin päivien pinosta oli puhdas.

Ääni voimistui, tuli todemmaksi.

Aamun valjettua yhtyi melodiaan värisevä viulu,

kertoen alkukaaoksen mahdollisuudesta,

räjähtävästä voimasta ja kuolemattomuudesta.

Riitaakin särähti sävel.

Mutta unohti paljon,

elämän tähden.

Taisteluitten veriset tantereet,

haavoittuneiden tuskanhuudot ja äitikaipuun,

kylmän, nälän ja syöpäläiset.

Vain sankarin tarina kulki nuotilta toiselle

kevyesti ja kauniina.

Matalat surua itkevät kohdat

paloivat vähitellen puhtaiksi ja kaunattomiksi.

Ei-kenenkään-maalla laulu vaikeni eilisen ja huomisen väliin.

Jatkui hyminänä, johon sanoja ei oltu kirjoitettu.

Antoi toivoa

pohjalta vaimeana kuuluvaan haikeuteen

rakensi siltaa pelkojen , pettymysten ja masennusten yli.

Mutta palkkien pimennossa lymysivät sairaus ja kuolema.

Kerran ne astuisivat esiin

kertomaan tarinan lopun

suuren hiljaisuuden

tai avaran valon.

- Akka Varis -

Turussa kaikki hyvin

Lauantaina osuin vahingossa paikalle, kun tuhansien ihmisten Pride-kulkue vaelsi kattilankansia paukutellen Vähätorilta pitkin jokirantaa. Olin jo unohtanut koko tapahtuman, kun Kirjastosillalla silmääni osui kylttiin tekstattu varoitus Sodomasta ja Gomorrasta. Ahaa, tänään on se päivä, mietin, ja otin mukavat asemat puistonpenkillä. Aurinko helli, ja pyörän korista löytyi torilta ostamiani valkeakuulaita. Aloin viettää mielenkiintoista piknikkiä.

Rakkaus kuuluu kaikille, julistettiin värikkäässä mielenosoituskulkueessa. Totta, ainakin jokainen siitä unelmoi. Kaikki eivät koskaan sitä saa. Tai saavat jonkun vääristyneen riippuvuussuhteen, joka vie terveyden ja mielenrauhan. Säädyllisessä avioliitossa olleet isovanhempani pysyivät yhdessä hautaan asti, kuolivatkin peräjälkeen, mutta käsitykseni mukaan vihasivat toisiaan katkerasti viimeiset kymmenet vuodet. Minuakin on rakastettu, ainakin vähän, ainakin toisinaan.

Suon mielelläni ylpeyden pitkään sorretulle vähemmistölle, vaikka luonteenpiirteenä arvostankin enemmän vaatimattomuutta. Pride-kulkue on myös tärkeä viesti niille miljoonille, jotka vielä tällä vuosituhannella elävät jatkuvan henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhan alla, juonsipa se juurensa keskiaikaisista laeista tai omankädenoikeudesta.

Tilanteesta kehkeytyi mielenkiintoinen, kun selkäni takana, Ars Novan edessä alettiin samaan aikaan julistaa vastakkaista sanomaa. Uskovaiset pauhasivat megafoniin lupausta Jeesuksen avusta ja eheytymisestä. Oli pakko salaa ihailla puhujien sitkeyttä: äänikään ei värissyt, vaikka joen toisella puolella oli selvä miesylivoima. Sillä tavalla puhuu ihminen, joka uskoo saavansa viestilähetyksiä taivaasta. Alakynnessä oleminen vain lisää hänen samastumistaan kaikkiin profeettoihin, joiden varoitusta ei koskaan kuunneltu.

Satun tietämään paremmin. Saarnaajien joukossa on vilpittömiä hölmöjä, mutta myös kovan luokan manipuloijia, jotka eivät saa rauhaa, ennen kuin onnistuvat porautumaan toisten pään sisään ja käynnistämään siellä tuhoisia prosesseja. He lietsovat mielellään vihaa ja käyttävät siihen sulavia sanoja. Heitä ei motivoi usko vaan valta.

Tässä ajassa hienoa on se, että monet vuosia mellastaneet sosiopaatit ja narsistit sekä ihan tavalliset kiusaajat ja mulkut jäävät kiinni ja putoavat arvostetuista asemistaan. Samalla murenevat ikuisiksi tarkoitetut sorron linnoitukset.

En marssinut lauantaina, mutta puoleni olen valinnut.

-  Duha

Maailma on Varissuolla!

Nyt ryhmät ovat kohta alkamassa Yhdessä-yhdistyksessä, ja paljon on luvassa (kielikursseja, kokkikerhoa, hengailua, tapahtumia…). Huomenna on Capoeiran esittely ja treeni ammattimaisen opettajan kanssa. Vaihtelua ja seikkailua elämään!

Kokkikerhossa tuodaan maailman maut pöydälle, ja minä aloitan tällä kaudella espanjalaisittain. Espanjassa on herkullisia ja terveellisiä kylmiä keittoja, niin kuin esim. gazpacho, salmorejo (paksumpi versio gazpachosta), kylmä valkosipulikeitto ja kylmä mantelikeitto muun muassa. Ne ovat meidän gastronominen rikkautemme, jonka nyt haluan esitellä Varissuolla. 

 Paljon muutakin on luvassa: tällä kaudella Varissuo tekee taidetta. Voit osallistua Varissuo 2.0 -projektiimme kirjoittamalla runoja, bloggaamalla ja osallistumalla erilaisiin työpajoihin. Tiimissä on kolme erinomaista taiteilijaa: runoilija Tommi Parkko, valokuvataiteilija Sanni Saarinen ja medianomi/sanataideohjaaja Veera Lehtola.

Radio projekti voi kiinnostaa sinua, jos haluat saada oman äänesi kuulumaan. Meidän yhteisöradioon voi tulla kuka tahansa puhumaan eri aiheista. Tähän mennessä on puhuttu innokkaasti musiikista, kielistä, matkailusta ja totta kai Varissuosta. 

Mahdollisuuksia ovat monta, ja sinä päätät, millä tavalla olet osa siitä rikkautta mitä Varissuo meille tarjoaa. 

Tervetuloa Yhdessä-yhdistykseen!

- Carmen